Aikuiskoulutuksen sanastoa - Opinkeuruu

Aikuiskoulutuksen sanastoa

Aikuislukio
Aikuislukiot (iltalukiot ja lukioiden iltalinjat) antavat aikuisille yleissivistävää koulutusta. Niissä voi suorittaa peruskoulun, lukion ja/tai ylioppilastutkinnon sekä yksittäisiä oppiaineita.

Alempi korkeakoulututkinto
Alempi korkeakoulututkinto on laajuudeltaan yhteensä 180 opintopistettä ja se voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa Alemman tutkinnon nimike on ao. alan kandidaatti.

Ammatillinen lisäkoulutus
Ammatillista täydennys- tai jatkokoulutusta, joka auttaa ylläpitämään tai kehittämään ammattitaitoa. Koulutus tähtää yleensä ammatti- tai erikoisammattitutkintoon.

Ammatillinen oppilaitos
Ammatillinen oppilaitos järjestää ammatillista peruskoulutusta sekä lisä-, jatko- ja täydennyskoulutusta.

Ammatillinen perustutkinto
Ammatillinen perustutkinto on kolmivuotinen (120 opintoviikkoa) sisältäen työssä oppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Aikuisilla koulutuksen pituus vaihtelee riippuen aikaisemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta.

Ammatillinen täydennyskoulutus
Koulutusta, joka auttaa ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoa. Ammatillinen täydennyskoulutus on yleensä lyhytkestoista ja työnantajan rahoittamaa kurssikoulutusta.

Ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakoulu on yliopistoihin rinnastettava korkeakoulutusta antava oppilaitos. Ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on 210 tai 240 opintopistettä. Koulutus kestää kokopäiväopintoina 3½ - 4½ vuotta.

Ammattitutkinto
Tutkinto, jonka suorittaminen edellyttää ammatillista perustutkintoa syvällisempää ammatinhallintaa. Tutkinnossa vaadittava ammattitaito kattaa jonkin laajahkon ammatin erikoisalueen. Se suoritetaan tutkintotilaisuuksissa näytöin.

Avoin ammattikorkeakoulu (avoin AMK)
Ammattikorkeakoulut järjestävät ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintokokonaisuuksia tai niiden osia avoimina ammattikorkeakouluopintoina. Opetus vastaa laajuudeltaan ja tasoltaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa opetusta, mutta siitä ei myönnetä tutkintotodistusta.

Avoin yliopisto
Opiskelujärjestelmä, joka antaa mahdollisuuden osallistua yliopistojen perusopetusta vastaavaan opetukseen ilman erityisiä pohjakoulutus- tai ikävaatimuksia. Opetuksen järjestää useimmiten jokin yliopisto, mutta myös yhteistyöoppilaitos, kuten kansalais- tai työväenopisto, kansanopisto tai kesäyliopisto.

Erikoisammattitutkinto
Tutkinto, jonka suorittaminen vaatii vielä ammattitutkintoakin syvempää erikoisosaamista jollakin ammatin erikoisalueella. Suoritetaan erillisissä tutkintotilaisuuksissa näytöin.

Erillishaku
Erillishaulla pyritään suoraan yksittäiseen oppilaitokseen, mikä on yleinen käytäntö aikuiskoulutuksessa.

Etäopetus
Opetusmuoto, jossa opiskelija itsenäisesti opiskelee oppilaitoksen ohjeiden mukaan tiettyä aineistoa esim. kotona, työpaikalla tai verkko-opiskeluna. Tarvittaessa opiskelija saa neuvoja oppilaitokselta esim. puhelinaikoina tai sähköpostin kautta. Etäopiskelu voi tapahtua myös ryhmässä. Etäopiskeluosuus on tavallisesti osa kokonaisuutta, joka alkaa ja päättyy lähiopetusjaksoilla.

Henkilöstökoulutus
Työnantajan järjestämää koulutusta työntekijöilleen. Työnantaja osallistuu koulutuskustannuksiin. Yleensä lyhytkestoista täydennyskoulutusta työpaikalla tai oppilaitoksessa. Voi johtaa joissakin tapauksissa tutkintoon, esimerkiksi ammattitutkintoon.

Kansanopisto
Kansanopistoissa on valittavana erilaisia opintolinjoja ja kurssien aihevalikoima on laaja. Joissakin kansanopistoissa voi opiskella myös peruskoulun ja lukion oppimääriä sekä hankkia ammatillista perus- ja lisäkoulutusta.

Kansalais- ja työväenopistot
Opiskelu tapahtuu vapaa-aikana, yleensä iltaisin tai viikonloppuisin. Opetus painottuu yleissivistäviin aineisiin, kuten kieliin, taideaineisiin tai yleisiin atk-taitoihin. Opiskelija voi myös opiskella peruskoulu- ja lukioaineita sekä osallistua ammatillisille kursseille.

Lukiokoulutus
Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukion päätteeksi opiskelijat suorittavat valtakunnallisen ylioppilastutkinnon, joka tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakoulututkintoihin johtavaan koulutukseen.

Lähiopetus
Opetusmuoto, joka sisältää oppilaitoksessa tapahtuvaa luokkaopetusta, ryhmätyöskentelyä, seminaareja, harjoitustöitä ja teknisten apuvälineiden käyttöä. Lähiopetusta voi olla päivisin, iltaisin, viikonloppuisin ja kesäaikana (ks. etä- ja monimuoto-opetus).

Monimuoto-opetus
Opetusmuoto, jossa etä- ja lähiopetus vuorottelevat. Erilaisten opetusjärjestelyjen, kuten iltaopetuksen, ohjatun etäopetuksen ja lähiopetuksen yhdistelmä.

Nuorisoasteen koulutus
Ensisijaisesti nuorille järjestettävää koulujärjestelmän yleissivistävää ja ammatillista koulutusta.
ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon.

Näyttötutkinto
Yleiskäsite näyttönä suoritettavasta ammatillisesta tutkinnosta. Näyttötutkinnot (=aikuistutkinto, työelämän tutkinto) ovat ammattitaidon hankkimistavasta ja aikaisemmasta koulutuksesta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja.

Omaehtoinen koulutus
Termi viittaa opintojen rahoitukseen: omaehtoiseen koulutukseen henkilö voi hakeutua omasta aloitteestaan, ja opintojen rahoitusta varten voi hakea opintotukea. (Vrt. työpaikka- ja työvoimakoulutus.)

Opintopiste
Korkea-asteen koulutuksessa opintojen mitoituksen perusyksikkö, joka ilmoittaa koulutuksen laajuuden. Opintopiste perustuu lukuvuoden työmäärään.

Oppisopimuskoulutus
Työvaltainen opiskelumuoto, jossa suurin osa ammattitaidosta hankitaan työpaikalla. Koulutusta täydennetään tietopuolisilla opinnoilla yleensä jossakin oppilaitoksessa. Oppisopimuskoulutus johtaa samoihin ammatillisiin tutkintoihin kuin oppilaitoksissa järjestettävä koulutus.

Pohjakoulutusvaatimus
Opintolinjalle määritelty aiempi koulutus, joka hakijalla on vähintään oltava tullakseen valituksi tiettyyn koulutukseen .

Toisen asteen koulutus
Toisen asteen koulutus sisältää lukiokoulutuksen ja ammatilliset perustutkinnot. Lukiokoulutus on yleissivistävää ja valmistaa ylioppilastutkintoon. Ammatillisten perustutkintojen päätavoitteena on ammatillinen osaaminen.

Työpaikkakoulutus
Koulutusta, jonka työnantaja järjestää työntekijälleen. Työnantaja huolehtii myös koulutuksen kustannuksista. On osa henkilöstökoulutusta.

Työvoimakoulutus
Työ- ja elinkeinotoimiston rahoittamaa koulutusta, jota järjestetään työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille. Opiskelijat työvoimakoulutukseen haetaan työ- ja elinkeinotoimistojen kautta. Opiskelijan toimeentulo koulutuksen aikana määräytyy työttömyysturvan mukaisesti.

Yhteishaku
Järjestelmä, jonka kautta haetaan keskitetysti oppilaitoksiin. Ammatillisiin perustutkintoihin ja päivälukioihin. Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmiin on omat erilliset hakujärjestelmät.

Yleissivistävä koulutus
Tarkoittaa perusopetusta, lukio-opetusta ja muita ei-ammatillisia opintoja esim. kansanopistoissa, musiikkioppilaitoksissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja kansalais- ja työväenopistoissa.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Tutkinto on työelämälähtöinen. Tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulu- tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja joilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Ylempi korkeakoulututkinto
Ylempi korkeakoulututkinto on useimmilla aloilla 120 opintopisteen laajuinen ja sen voi suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistossa yleensä kahdessa vuodessa
alemman korkeakoulututkinnon tai vastaavien opintojen pohjalta

Ylioppilastutkinto
Valtakunnallinen tutkinto, jonka suorittaminen antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Ylioppilastutkintotodistus annetaan tutkinnon pakolliset kokeet suorittaneelle ja lukion päästötodistuksen saaneelle. Myös vastaavan ammatillisen tutkinnon

Lähde: OPH